Paikkana maneesi, mukana treenaamassa Sami ja Anne. Kouluttajana Pia, joka loi taas muhun uutta uskoa!

Nucan treenit meni loistavasti! Mulla jäi aivan sairaan hyvä mieli treenien jälkeen! Olen taas pienessä mielessäni ajatellut agin lopettamista Nucan kanssa, mutta EN TODELLAKAAN sitä meinaa tehdä. Maneesin pohja oli aivan surkeassa kunnossa, niin pehmeä ettei voinut kuvittellakaan juoksevansa siellä, mutta neiti Nuu se vaan painoi urku auki elämänsä innolla. Tauko on taas tehnyt hyvää. Pia oli tehnyt meille melko kimuranttia rataa. Lähtönä rengas, josta takakierrätys hypylle, seuraavalle hypylle myös takakierrätys ja hypyn ohi kepeille. Alun rengas ja eka takakierrätys onnistui, mutta tokalle ei mennyt vaan bongasi väärän hypyn, koska mä niin surkea ohjauksessani. Uusi yritys, ja onnistuttiin kepeille. Tänään Nuu meni kepit vauhdilla. Kepeiltä putkeen, joka meni poikittain A-esteen ali, ei edes vilkaissut A:ta. Putkesta hypylle ysikympissä, täyskäännös takaisin A:lle. Hyvät kontaktit mennen tullen. A:lta hyppy oikealle, ysikymppi käännös pituudelle, hyppy ja taas A ja edelleen hyvät kontaktit. A:lta toiseen putkeen, joka A:n suuntaisesti sen vieressä, aivan suorana, suora hyppy eteen ja rengas. Meni radan ekalla kerralla niin hyvin, että toista kertaa ei koko rataa otettu. Hiottiin keppejä, tein takaleikkauksia ja sparrasin Nuuta, nami kädessä ja palkka heti suorituksen jälkeen. Kyllä meni misu kovaa, kun lihapullaa oli tiedossa! Lisäksi harjoittelin loppusuoraa, siis suora putki ja hypyt. Nyt tein niin, että en puhunut koiralle mitään, juoksin vaan suoraan täpöllä ja Nucahan meni ilman käskyäkin. Helpottaa huomattavasti juoksemista, kun ei tarvi samaan aikaan puhua.

Vuoroani odotellessa harjoittelimme luoksetulon pysäytystä, jonka Nuca ahneena tekee myös hyvin. Siis noilla harjoituskerroilla todella hyvin. Pysähtyy hyvin kun käsi heilahtaa ylös. Kun tein muutamia toistoja, huomasin, että Nuu selkeesti alkaa ennakoimaan käskyä, hidastaa vauhtia tai lähtee jo liikkeelle melko hitaasti. Viimeiseksi tein kunnon luoksetulon, kutsuin Nuun ja kun oli muutaman askeleen ottanut eteenpäin lähdin karkuun, johan tuli luoksetuloon vauhtia.

Siren agitreenit meni myös hyvin. Ei otettu koko rataa, koska Sirelle vielä aivan liian vaikeaa. Rangasta otin moneen kertaan ja hyvin menee, ei yritä mennä ohi vaan hyppää hyvin läpi. Sirellä myös takakierrätystä ja se huomattavasti vaikeampaa tehdä kuin Nuun kanssa. Mä meinaan jämähtää paikalleni ja jäädä ikäänkuin ihailemaan koiran menoa. Muutamalla toistolla suoriuduttiin alusta kepeille saakka ja kepitkin meni hyvin! Sitten otettiin seuraava pätkä putkesta A:lle saakka, meni loistavasti, vaikka kulma A:lle oli vaikea. Kontaktit HYVÄT, otti ylösmenosta namin ja alamenolla jäi syömään namia takatassut kontaktilla ja vieläpä odotti lupaa, koska saa lähteä liikkeelle! Jatkettiin rataa eteenpäin hypyn, pituuden ja hypyn kautta takaisin A:lle ja taas loistavat kontaktit. Enempää ei rataa tehty, vaan treenattiin keppejä. Suoran hypyn kautta kepeille, molemmilta puolilta ohjaten. Sirellä ei ole ongelmaa siinä, kummalla puolella mä oon, mutta mulla on! Olen paljon varovaisempi ja jäykempi, kun koira on mun oikealla puolella. Useita toistoja tehtiin, jopa niin, että Sipuna alkoi piiputtaan, joten lopetettiin kelvolliseen suoritukseen. Loistava poika!