Paikkana Asikkala, vanha purkutuomion saanut virastotalo. Paikalla noin 10 hälyryhmäläistä koirineen sekä saman verran maalimiehiä. Lämpötila 0 ja ihana keväinen auringonpaiste.

 

Siis meillä oli hälyryhmän treenit ja tehtävänantona hoitolaitos, jonka sisällä epämääräinen määrä hoidokkeja. Laitos oli aikaa tyhjentää puolessa tunnissa, kunnes se räjäytettäisiin. Ei muuta kuin muodostamaan koirakoita ja jalkapartioita. Lähdin ensimmäisen jalkapartion mukana tarkastamaan rakennuksen ensimmäistä rappukäytävää, rakennuksessa oli kolme rappua ja kaikissa läpikulku joka kerroksessa toisiinsa. Lisäksi rakennus oli nelikerroksinen + kellarikerros. Kun kaikki raput ja huoneistot olivat tarkistettu silmämääräisesti, löyti maalimiehistäkin suurin osa. Sitten lähetettiin muutama koirakko matkaan ja loputkin maalimiehet löytyivät. Eli harjoitus saatiin ohitse noin puolessa tunnissa, hieman meni yliaikaa.

 

NUCA

Nuca pääsi treenaamaan porukan viimeisenä ja se toi huimasti vaikeusastetta suoritukseen. Maalimiehiä oli piilossa neljä, siis melkein joka kerroksessa yksi. Aloitettiin alhaalta ja Nuca käyttäytyi epänormaalisti, liikkui melko huonosti eikä meinannut irrota minusta. Kellarikerros jäi huonolle etsinnälle ja minulla oli liian kiire ylös, en huomannut koiran reagointia ja kellarikerrokseen jäi maalimies. Jatkoimme ykköseen ja se oli tyhjä. Kakkosesta löytyi seuraava maalimies. Jatkoimme kolmoseen, ei reagointia, jonka jälkeen vintiin, eli neloseen. Siellä selkeä reagointi ja ilmaisu oviläjään, jossa todellakaan ei ollut ketään. Kiersin koiran kanssa joka puolelta kohti ovia, koska tiesin maalimiehen olevan jossain lähellä, niin varma oli koiran ilmaisu. Lopulta Nuca osasi tarkentaa hajun ja maalimies löytyi, vastakkaiselta puolelta kuin missä ilmaisu oli varma! Lähdimme takaisin kolmoseen, koska yksi oli nostamatta. Hetken aikaa pyörittyään Nuca alkoi haukkumaan seinää, jossa ei todellakaan ollut mitään reikää mihinkään eikä siinä todellakaan ollut ketään. Nyt huolestuin, koska ajattelin sen olevan virheilmaisu. Seisoin paikallani ja annoin koiran tehdä ratkaisunsa, aikansa seinää haukuttuaan lähti huoneessa liikkeelle ja bongasi maalimiehen, joka seisoi seinän vastakkaisella puolella ikkunalaudalla! Loistava piilo, edes minä en huomannut maalimiestä.

Kaiken kaikkiaan ei paras mahdollinen treeni, koira ei ollut vireessä, eikä ohjaaja, mutta taas opimme tästä jotain. Treenata täytyy ja paljon, erilaisissa paikoissa. Ja jos tässä tosi olisi ollut kyseessä, olisin myös minä etsinyt joka huoneesta ja kerroksesta joka kolkan, koska koirahan on ohjaajan apuväline ja koirakin voi erehtyä, tai ohjaaja ei huomaa lukea koiran kaikkia reagointeja tarpeeksi hyvin.

 

VOLTTI

Voltilla oli vain kaksi maalimiestä piilossa, ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Kun viimeksi olimme rakennusetsinnässä, Volttia pelotti kovasti liikkua sisätiloissa, varsinkin kun oli pimeää. Nyt taas kun aloitimme kellarikerroksesta, täytyi Volttia oikein houkutella ja vahvistaa tulemaan sinne. Koira liikkui melko jähmeästi ja tarvitsi todella paljon tukea ja kannustusta minulta.

Ensimmäinen maalimies löytyi ykkösestä. Hienosti Voltilta pongattu, mutta ilmaisu oli huono. No, tosin ei rakennuksessa koiralta tarvii vaatia ilmaisua, reagointi riittää. Toinen maalimies oli kakkosessa ja sitä etsittiin jo hieman kauemmin. Voltti kiersi huonetta ja vinkui, hyppi ikkunoille ja oli sitä mieltä, maalimies oli sillä seinustalla. Seisoin itse hiljaa paikoillani, sillä näin että maalimies oli komerossa viereisellä seinällä. Välillä Votu tuli mun viereen istumaan ja vinkumaan, mutta seisoin vaan paikoillani ja annoin Voltin itse ratkaista ongelmaa. Lopulta lähdin liikkumaan huoneesta pois, Voltti seurasi mukana ja tulimme uudestaan huoneeseen ja vihdoin Voltti pongasi maalimiehen komerosta, mutta ei aloittanut ilmaisua. Voltille ruhtinaalliset kehut ja palkka.

Tässä harjoituksessa näin selvästi, kuinka Voltti reagoi, jos huoneessa oli joku. Reagointi oli aivan selkeä ja siitä olen tyytyväinen. Nyt vaan täytyy treenata enemmän sisätiloja ja pimeitä paikkoja, että Voltti saa rohkeutta ja alkaa luottamaan itseensä paremmin.

 

SIRE

Siren treeniä en oikein osaa kommentoida, Marko ohjasi sitä ja en itse ollut sitä katsomassa. Kolme maalimiestä oli ollut piilossa ja hyvin oli poika kuulemma etsinyt. Yritin saada Markoa itse tähän kommentoimaan treeniä, mutta ei nyt kuulemma tällä kertaa ruonosuoni sykkinyt... Ehkä joskus toisella kertaa!